Puijo toimii tuttuna ja turvallisena maamerkkinä Kallavedellä

Kallavesj’

Kallavesi kuuluu meidän kuopiolaisten identiteettiin siinä missä tori, Puijo ja kalakukkokin. Kallavettä ei oikein pääse pakoonkaan. sillä se tulee vastaan kaikkialla Kuopiossa. Mäkisestä pinnanmuodosta johtuen se näkyy hyvin eri osissa kaupunkia. En tiedä onko kuvitteluani kun sanon, että sen läheisyyden tuntee ihollaan ja haistaa nenällään.  Kallavesi on Suomen kymmenenneksi suurin järvi ja rantaviivaa on hulppeat 1700 km kun saaretkin lasketaan mukaan. Kuopion keskusta sijaitsee 12 km pitkällä niemellä, jonka kärjessä on Puijon selänne ja sen korkeimmalla mäellä on Puijon torni. Sieltä avautuu henkeäsalpaavan kaunis Järvi-Suomen maisema 224 metriä Kallaveden pinnan yläpuolella. Maisema on kuin mosaiikki, sillä saaret pilkkovat järvenselät pienempiin osiin. Ja niitä saaria on paljon: noin 2000! Keväisin nousen Puijon torniin ihaillakseni jäiden kahleista vapautunutta Kallavettä – ja ”tippa linssissä”.

Kallis kaeslarantonesj

Me kuopiolaiset arvostamme asumista Kallaveden äärellä ja sen ovat myös kaupungin päättäjät ottaneet ohjenuorakseen. Ajatelkaapa vaikka Saaristokaupunkia, jossa jo 11 000 kaupunkilaista asuu vain  500 metrin päässä Kallavedestä. Huikeaa ranta-asumista toteutetaan myös Maljalahdessa, vain 1 km torilta, missä on jo valmiina neljä omarantaista kerrostaloa ja viisi on vielä tulossa. Kullakin kerrostalolla on pitkä laituri, jossa asukkaat voivat pitää omia veneitään.

Kuopioon on perustettu Suomen yhdeksäs kansallinen kaupunkipuisto, joka on pinta-alaltaan Suomen suurin. Puisto on 7200 ha:n alue, mistä alasta noin 6900 ha muodostuu Kallaveden saaristosta ja vesialueista.  Missään muussa kansallisessa kaupunkipuistossa ei ole sisämaan suurjärviluontoa ja -maisemaa samassa laajuudessa. Kallavesi-aiheisen kansallisen kaupunkipuiston perustaminen oli Kuopiossa mahdollista, koska kaupunki omistaa suurimman osan Kallaveden saarista. Kuopion kaupungin perustaja Ruotsin kuningas Kustaa III lahjoitti saaret vesialueineen Kuopion kaupungille 1700-luvulla. Keski-Kallaveden saaristossa on noin 60 luonnonsuojelualueina rauhoitettua pikkusaarta ja lintuluotoa, joilla pesii arvokas vesi- ja lokkilinnusto.

Suarinesj ja salaminesj

Saaret ovat olleet aina tärkeässä asemassa meidän kuopiolaisten elämässä. Niistä on haettu marjat ja sienet ja niiden rannoilta on lähdetty kalaan.  Niihin kaupunkilaiset rakensivat kalamajoja jo 1800-luvun lopulla. Vuonna 1984 haastateltu laivapuuseppä Veijo Toivanen, puuseppä neljännessä polvessa, on kertonut, että Koistin saariin mentiin mustikkaan ja puolukkaan ja että yhden Kipinä-moottorilla varustetun moottoriveneen perässä saattoi sota-aikana olla kuusikin soutuvenettä. Veijo Toivanen on kertonut myös kalastusretkistä ja kuinka isänsä kutoi verkot mertoihin, joilla pyydettiin ahvenia kudulta.

1930-1960-luvuilla tehtiin veneretkiä saariin viikonlopun viettoon. Teltta, eväät ja perhe keskimoottoriveneeseen ja suunta usein kohti Hietasaloa ja sen upeita hiekkarantoja. Hietasalon saari on  5 km:n päässä kaupungin keskustasta. Kuopiolaislähtöisen kirjailija Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjan kuudes teos ”Hietakehto” vie lukijat elokuun päiviin vuonna 1943 ja Kallaveden rannalle Hietasalon luonnonkauniiseen ympäristöön. Kaupunkilaisten suosimasta retkeilykohteesta tulee Kähkösen romaanissa kaupunkilaisten unelmien symboli jatkosodan myllerryksessä. ”Se on paikka, johon ihmiset haluavat kovasti päästä. Siellä saisi olla vapaana, ideaalisessa tilassa, jossa  ihminen voi olla luonnollisimmillaan”, Kähkönen kertoo.

Kallaveden saarissa on nykyisin viisi kalamajaa, jotka kuten laavutkin ovat kaupungin ylläpitämiä. Kaupunki toimittaa niihin polttopuut ympäri vuoden. Ne ovat avoimia ja tarkoitettu meidän kaikkien vesillä ja luonnossa liikkujien tilapäiseen käyttöön, 1-3 vrk kerrallaan.

”Kallavesj, Kallavesj, järviij järvi, siinä pesj
äet mun paetanj monta kertoo, isä särillep pitj mertoo,
veljmies salloo tuulastelj, tiirustelj, riijustelj.

Kallaveden saaressa
Kallaveden saaret ovat upeita retkikohteita.

Kallavesj, Kallavesj, kaonis kalarantonesj!”

Pohjois-Savon maakuntakala on muikku, jota pyydetäänkin Kallavedestä eniten. Kuhakanta on vahva Pohjois-Kallavedellä ja isoa haukea löytyy sen selkävesiltä. Syvän veden läheisten luotojen kupeesta voi tavoittaa jopa yli kiloisia ahvenia.  Järvitaimen on vetouistelijoiden mielenkiinnon kohteena Etelä-Kallaveden Ollinselällä. Onpa ilo esitellä vieraillemme tätä Kallaveden kalatarjontaa Kuopion kauppahallissa puhumattakaan Kallaveden muikku- ja ahvenkukoista, joita voi noutaa jopa uunilämpiminä maankuulusta Hanna Partasen kalakukkoleipomosta ja Kuopion torilta sekä kauppahallista.

Missä laevat huuteloo: Kuopijoo, Kuopijoo!

Nykyinen risteilyliikenne sai alkunsa 40 vuotta sitten. Vuonna 1978 aloitti  toimintansa Roll Laivat Oy. Yhtiön perusti Rolf ”Rolle” Stellberg, joka herätti uudelleen henkiin Kuopion sisävesiliikenteen ja matkustajasataman. 1980-luvun puolivälissä yhtiö liikennöi kuuden aluksen voimin. Kuopion Matkailupalvelussa vuonna 1985 aloittaneena markkinointisihteerinä opin tuntemaan hänet erittäin voimakastahtoisena yrittäjänä, joka valoi minuunkin uskoa Kallaveden vetovoimaan. Monien vaiheiden jälkeen Kuopion Roll Risteilyt siirtyi vuonna 2007 Lakeland Lines Oy:n omistukseen. Yhtiön pääomistaja ja toimitusjohtaja on Noora Kivi, joka myös on voimakastahtoinen ja innovatiivinen yrittäjä. Noora ei ole ensimmäinen  nainen laivanvarustajana Kuopiossa, sillä 1850-luvulla kauppahuoneen johtaja Bona (Bonaparta) Kellgren oli ainoana naisena muiden laivanvarustajien kanssa anomassa  Kuopiolle tapulikaupungin oikeuksia, lupaa harjoittaa ulkomaankauppaa. Bonasta tuli Kellgrenin kauppahuoneen johtaja miehensä kuoltua – ja Kuopion rikkain nainen. Kauppahuone omisti suuret kuunarit Wellamon ja Savon Neidon, jotka purjehtivat jopa Italiaan asti.

Noora Kivi M/S Princess Annen kannella.

Astukaa laivaan!

Kesäsesonkina  Kuopion matkustajasatamasta lähtee jopa 20 paikallisristeilyä päivittäin. Lakeland Lines Oy:n   laivanvarustaja Noora joukkoineen kuljettaa risteilyvieraat M/S Queen R- ja M/S Princess Anne -laivoilla Saaristokaupungin kierroksille ja viinitilaristeilyille.

Pisimpään Kuopiossa risteilyjä tehnyt M/S Ukko (rak. 1898) on päässyt ansaittuun vanhuudenlepoon ja  toimii ravintolalaivana matkustajasatamassa.

Me Kuopion oppaat odotamme innolla perjantaisin toteutettavia risteilyjä m/s Princess Anne -laivalla saadaksemme kertoa Teille ”KALLAVEDEN TARINAA”!

M/S Queen R risteilyllä Kallaveden saarien lomassa.

 

Kallaveden opastettujen risteilyjen reittikartta
Kallaveden opastettujen risteilyjen reittikartta.

 

Kirjoittaja

Kirjoittaja Kaija Lipponen on Kuopion Oppaat Ry:n auktorisoitu opas.