Minna Canthin jalanjäljillä

Minna Canthin jalanjäljillä

En osannut kuvitella viisikymmentä vuotta sitten tehdessäni kirjailija Minna Canthista esitelmää äidinkielen tunnille, että tiemme jotenkin kohtaavat vuosien kuluttua Kuopiossa. Haaveilin silloin tulevani Minnan tapaan toimittajaksi, olihan hän ollut Suomen ensimmäinen sanomalehtinainen, myös innostava opettajani oli toimittaja, mutta minulle se jäi vain haaveeksi. Jotain yhteistä meillä kuitenkin on, olen asunut nyt Kuopiossa 27 vuotta kuten Minna, hän kahteen otteeseen, ensin lapsuudessaan ja nuoruudessaan 10 vuotta ja sitten 17 vuotta aikuisena kauppiaana, kirjailijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Olen toiminut yrittäjänä lähes 30 vuotta, välillä kauppiaanakin. Minnan tapaan esittelen Kuopiota; Minna emäntänä vierailleen, minä Kuopio-oppaana. Minulta kysyttiin eräässä haastattelussa, että mitä kertoisin mielelläni Kuopiosta, vastasin: ”tietenkin Minna Canthin elämästä”. Esittelemme Minnan ja monta muuta kuopiolaista naista uranuurtajina ja yhteiskunnallisina vaikuttajina myös ensi kesänä ainakin kuudella kävelykierroksella heinä- ja elokuussa.

On toki ilo esitellä Kuopiota monesta muustakin syystä, ovathan täällä vaikuttaneet niin monet Suomen kulttuurin, liike-elämän ja urheilun merkkihenkilöt, unohtamatta nykyisiä kuopiolaisia monen alan toimijoita, meidän upeaa luontoa, kulttuuritarjontaa, asuinympäristöä Kallaveden kainalossa sekä opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia. Minna olisi varmasti iloinnut Kuopion nykyisestä kehityksestä, joten hänen jalanjäljillään on edelleen hyvä astella ja katsella asioita monelta ”kantilta”. Kiitos tietokirjailija Outi Vuorikarin ja Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistyksen, nykyisin Minna Canth Kuopio ry:n, monien Minnan elämänkertojen sekä digitaalisessa muodossa olevan arkistoaineiston www.minnansalonki.fi, että Minnan elämästä tiedetään paljon.

Kanttila

Kanttila oli Minna Canthin elämässä merkättävä kiintopiste.

 

Ulrika Wilhelmina ”Miinu” Johnson, myöhemmin Minna Canth, oli syntynyt 19.3.1844 Tampereella, joten hän oli 9-vuotias perheen muuttaessa Kuopioon 1853, Minnan isän Gustav Johnsonin tultua hoitamaan Tampereen Lankakauppaa nykyisin Kanttilana tunnettuun taloon. Minna kävi Kuopiossa mm. ruotsinkielistä tyttökoulua ja pääsi sitten ensimmäisten seitsemän naisen joukossa opiskelemaan Jyväskylän seminaariin. Opinnot keskeytyivät hänen mentyä naimisiin seminaarin lehtorin Ferdinand Canthin kanssa. Minna palasi leskeksi jäätyään seitsemän lapsensa kanssa Kuopioon 1880, ja ryhtyi sitten lankapuodin ja myöhemmin myös sekatavarakaupan kauppiaaksi. Minna oli aloitellut kirjallista uraansa jo Jyväskylässä, mutta Kanttilassa hän teki perheen ja liiketoimien ohessa varsinaisen kirjallisen tuotantonsa. Kanttilaan muodostui Minnan salonki, perheen ja monien vierailijoiden kirjallinen ja aatteellinen keskus aina Minnan kuolemaan 12.5.1897 saakka. Kanttila oli Minna Canthin perilliset Oy:n omistuksessa vuoteen 1974, jonka jälkeen siellä on ollut monenlaista toimintaa vuoteen 2006, jolloin rakennus jäi tyhjilleen kymmeneksi vuodeksi. Vuodesta 2016 Kanttilaa on isännöinyt Minna Canthin talo ry, jonka tarkoituksena on kunnostuttaa yhteistyökumppaneidensa kanssa kulttuurihistoriallinen rakennus ja palauttaa se monipuoliseen käyttöön.

Tuomiokirkko

Kuopion tuomikirkon monet portaat olivat Minna Canthin kuntoilupaikka.

 

Kanttilan ikkunasta näkyy Kuopion upea Tuomiokirkko, joka rakennettiin 1800-luvun alkupuolella Vahtivuoren mäelle, jossa jo 1500-luvulla kerrotaan ennustajan sanoneen, että tässä se vielä kirkko kiiltää ja kaupunki kallottaa. Minnan harrasti yllättävän monipuolisesti liikuntaa mm. kiipeämällä portaat kirkon torniin. Hänellä oli ollut jopa kirkon avain torniin päästäkseen. Nykyään vastaavaa liikuntaa täytyy harrastaa muualla, vaikka kiipeämällä Puijon portaat ylös torniin asti tai Tahkolla voi kiivetä jopa Suomen pisimpiä portaita pitkin ylös mäelle.

Väinölänniemi

Väinölänniemelle rakennettiin teatterihuone 1882 kiertäville teatteriseurueille. Minna ystävineen hankki rahoitusta hankkeelle. Siellä esitettiin myös Minnan näytelmiä. Myöhemmin rakennus tunnettiin mm. Lottahovina ja retkeilymajana. Rakennus paloi 1967. Minnan perheen tapana oli käydä soutaen huviretkillä vieraidensa kanssa lähistöllä olevassa Myhkyrin saaressa, joka oli hänen lempipaikka Kallavedellä.   Kuopiossa pidettiin Väinölänniemellä 1891 kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlat, jossa kerrotaan käyneen 16 000 vierailijaa. Minna emännöi silloin monia Kuopioon saapuneita ystäviään ja tuttaviaan. Nykyään Väinölänniemellä käy Kuopio RockCock tapahtumassa yli 20 000 osallistujaa heinäkuun lopussa, ensi kesänä 2018 kolmen päivän aikana ehkä enemmänkin.

Kulttuurihistoriallinen museo ja korttelimuseo

Kuopion korttelimuseosta löytyy Minnan huone ja kahviosta saa kesäisin Minnan reseptin mukaan tehtyä kakkua.

 

Minna oli yksi Kuopion Isänmaallisen Seuran perustajista 1883. Seuran ensisijaisena tarkoituksena oli kerätä kansanperinnettä ja historiallisia esineitä. Seura aloitti 1884 museotoiminnan, jonka kokoelmat ovat vuodesta 1987 alkaen olleet osa Kuopion kulttuurihistoriallisen museon ja taidemuseon kokoelmia. Nykyinen museorakennus valmistui 1906. Minnan perilliset lahjoittivat Minnan salongin kalustuksen Kuopion kulttuurihistorialliselle museolle 1937. Yleisölle Minna Canthin huone avattiin 1952. Kun Korttelimuseon alue kunnostettiin museokäyttöön 1982, Minnan huone siirtyi sinne. Minnan tiedetään juoneen runsaasti kahvia ja tarjoilleen kahvin kera nykyään Minna Canthin kakkuna tunnettua kakkua, jonka reseptin hän oli itse kirjoittanut talteen pieneen vihkoon. Kakkua on tarjoiltu perinteisesti Korttelimuseon kahvilassa, toki muissakin paikoissa sitä voi olla tarjolla. Itse olen toiminut vuosia sitten Korttelimuseolla kahvilayrittäjänä, joten Minnan kakkua olen leiponut todella paljon. Nykyisin kahvila on avoinna vain kesäisin, jolloin tätä herkullista kakkua saa sitten sieltäkin. Minnan huoneeseen voi tutustua Museon aukioloaikoina.

Minna Canthin puisto sekä muita hänen mukaan nimettyjä kohteita

Eemil Halosen veistämä Minna Canthin patsas, ensimmäinen suomalaiselle naiselle pystytetty muistomerkki, sijoitettiin Asemakadun ja Maaherrankadun kulmauksen puistoon. Patsaan paikkaa suunniteltaessa oletettiin, että teatteritalo rakennettaisiin siihen lähelle. Patsas paljastettiin 12.5.1937 Minna Canthin kuoleman 40-vuotismuistopäivänä. Puisto nimeksi tuli Minna Canthin puisto vuonna 1945. Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistyksen toimesta penkkeihin laitettiin joitakin vuosia sitten laattoja, joissa oli Minnan aforismeja, mutta nyt niitä ei voida valitettavasti esitellä, koska ne ovat lähteneet jonkun ”tosi ihailijan” matkaan. Minnalla on patsaat myös Tampereella ja Jyväskylässä. Minnaa on kunnioitettu postimerkillä 1944, Minna Canthin, tasa-arvon päivä on ensimmäinen naiselle saatu liputuspäivä 19.3. vuodesta 2007 alkaen. Kuopiossa on myös mm. Minna Canthin katu (Minnan aikaan Etelä-Vuorikatu), Minna Canthin koulu, yliopiston ensimmäinen rakennus Canthia, teatterin Minna-sali, monet muistomerkit, yhteisöt ja tapahtumat yms. Vuosi 2019 on Minna Canthin 175-juhlavuosi, jolloin tulee olemaan paljon tapahtumia. Juhlavuoden suojelijaksi on lupautunut presidentin puoliso rouva Jenni Haukio.

Puijo

Kuvassa näkyy taustalla Puijon uusi näköalatorni. Minnan aikaan Puijolla oli 16 metrinen näköalatorni. Etulalalla näkyvä torni on Kuopion tuomiokirkon, eli Minnan kuntosalin torni.

 

Minna liikkui paljon luonnossa ja kerrotaan hänen kävelleen lähes päivittäin Puijon mäelle. Puijon ensimmäisestä 16 metriä korkeasta puisesta näköalatornista oli avarat näkymät Kallavedelle ja ympäristöön. Etenkin kesäöiset retket Puijolle katsomaan auringonnousua herättivät kaupunkilaissa jopa paheksuntaa. Minna kirjoitti Puijon vieraskirjaan: ”Kaunis on Suomen luonto, mutta mihin kelpaa sen kansa? M.Cht”. Kirjoituksesta syntyi senaikainen ”someraivo” lukuisine kommentteineen. Nykyisestä 75 metrin korkeasta kolmannesta 1963 valmistuneesta tornista voi ihailla upeaa maisemaa joka ilmansuuntaan istumalla vaikka ravintolassa, jonka lattia pyörii.

Yhteiskoulu

Minna ystävineen oli vahvasti vaikuttamassa Suomen ensimmäisen yhteiskoulun perustamiseen Helsinkiin 1886. Vuonna 1892 heidän sitkeä työ palkittiin Kuopiossakin, kun tänne saatiin Suomen toinen suomenkielinen yhteisesti tytöille ja pojille tarkoitettu yliopisto-opiskeluun mahdollistava koulu. Yhteiskoulun rakennus, joka edelleen on Minna Canthin kadun varrella, valmistui vasta Minnan kuoltua 1898. Ensimmäiset vuodet koulu toimi muualla vuokratiloissa. Nykyisin tämä rakennus on osa Kuopion taidelukio Lumitia.

Kuvassa teemoitetun opastuskierroksen hahmoina Minnan ystäväpiiriin kuuluneet Elisabeth Stenius ja Juhani Aho.

Ystävät

Minnalla oli laaja ystäväpiiri, jonka kanssa hän kävi jatkuvasti keskusteluja ja osan kanssa myös kirjeenvaihtoa. Hänen läheisiä ystäviään olivat mm. naisintelligenssit: Selma Backlund, Betty Ingman, Elisabeth Stenius ja Lydia Herckman sekä monet Minnan salongin vakiovieraat: Juhani Aho, Kalle Brofeldt, Erkot, Kauppis-Heikki, Bergbomin sisarukset, Kustaa Killinen ja Elisabet Järnefelt.
Minnalla oli arvostelijoitakin, jopa ystävyyssuhteet olivat välillä katkolla. Minna viihtyi myös Kanttilassa kokoontuvien nuorten kanssa, hän nimesi ryhmän Oras-seuraksi, jossa keskusteltiin vakavista asioista, mutta myös huviteltiin. Minnan ja hänen naisystävänsä ovat vaikuttaneet valtavasti tyttöjen ja naisten asemaan mm. koulutukseen, työoloihin, tasa-arvoasioihin ja myös naisten äänioikeuden saantiin. Yksi näistä Minnan ystävistä oli naisasianainen Elisabeth Stenius, jota olen saanut esittää roolioppaana erilaisissa tilaisuuksissa. Olen näin päässyt paneutumaan myös Minnan lähipiirin elämään, naisten väliseen ystävyyteen. Ihmettelen kuinka uskomattoman aikaansaavia he olivat huolimatta suurperheistään ja monista toimistaan niin töissään kuin eri yhdistyksissä. He toivat Kuopioon myös sen ajan matkailijoita ja vaikutteita laajalta alueelta, Suomen rajojen ulkopuoleltakin. Minna ei halunnut itse juurikaan matkustella, mutta hän oli kiinnostunut maailmasta ja sai kaiken haluamansa tiedon lukemalla sekä ystäviensä vierailuilla. Minnan teoksiin tutustumalla saa hyvin tietoa myös sen ajan Kuopiosta. Historiaa on hyvä tuntea, jotta ymmärtää nykypäivää. Kuopio on Minnan kaupunki!

Pidän tästä Minnan aforismista, toivon elämäni olevan kuten hänenkin elämä varmasti oli:
”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää!”

Kirjoittaja: Ritva Silvennoinen, Kuopion Oppaat ry

Faktoja

Minna Canth eli 19.3.1844 – 12.5.1897
Minna Canthin päivää vietetään vuosittain 19. maaliskuuta

Kuopio-Tahko blogi