50 vuotta matkailua Nilsiän Alpeilla

Tahkon matkailu alkoi, kun nilsiäläiset rakensivat Tahkomäkeen ensimmäisen hiihtohissin vuonna 1968. Lehdistössä Tahkon aluetta kutsuttiin Nilsiän Alpeiksi. 70-luvun lopulla Tahkolle lennätettiin saksalaisia matkailijoita charter-koneilla. Vuonna 1989 syntyivät erilliset rinne- ja hotelliyhtiöt, 2000-luvun alussa Tahkoa kehitti Erkki ”Ekku” J. Pentti miljoonainvestoinneillaan.

Juhlakauden alkaessa Tahko on vahva ja valtakunnallisesti tärkeä matkailukeskus. Nykyistä Tahko katsellessa on miltei mahdotonta käsittää miten vaatimaton matkailun alku oli ja miten vähillä rahoilla lähdettiin liikkeelle.

Nilsiässä ryhdyttiin suunnittelemaan laskettelukeskuksen rakentamista vuonna 1966. Kirjailija Eino Kinnunen esitti kunnanvaltuuston kokouksessa, että Nilsiän korkeiksi tiedettyjen mäkien sopivuus matkailu- ja laskettelukäyttöön tutkittaisiin. Valtuusto päättikin yksimielisesti, että Tahkomäen ja Kinahmin korkeuserot ja rinneprofiilit pitää mitata.

Maaliskuussa 1967 tutkittuja rinteitä esiteltiin jo lehdistölle ja Suomen Hiihtoliiton asiantuntijalle Jorma Suvikkaalle. ”Nilsiä esitteli Alppinsa – loistavia urheilu- ja matkailukeskuksen paikkoja on tarjolla.” Lennokas otsikko kertoo innostuksesta, jota moni hiihtäjä ja laskettelija koki nähdessään Tahkomäen ensimmäisen kerran.

Ensimmäiset rinteet rakennettiin paloaukealle

Nopeasti rinteiden rakennuspaikaksi valittiin Tahkomäen paloaukea, joka sijaitsi noin viiden kilometrin päässä nykyisistä rinteistä Nilsiän ja Sääskiniemen välisen tien varrella.

Rinteitä rakentamaan perustettiin Nilsiän Matkailu Oy. Sen perustava kokous pidettiin Nilsiän Osuuskassan kerhohuoneella 25. toukokuuta 1967. Paikalla oli 58 henkeä. Yhtiön osakepääomaksi tuli 85 700 markkaa.

Yhtiön johtokunta päätti, että uuden keskuksen nimeksi tulee Tahkovuori. Hankkeen kustannusarvioksi vahvistettiin 250 000 markkaa, nykyrahassa 413 000 euroa. Tuolla summalla piti saada aikaan hiihtohissi, pujottelu- ja turistirinne, hiihtomaja, tie ja pysäköintialue.

Rinteet raivattiin syksyllä 1967 ja myös hissi saatiin pystyyn tammikuussa 1968. Avajaiset sekä suuret kansalliset hiihto- ja pujottelukisat järjestettiin 11. helmikuuta1968. Kansaa oli paikalla sadoittain ja innostus oli valtavaa. Nyt oli Nilsiään saatu mäki, jonka vertaista ei ollut koko Pohjois-Savossa! Upouusi hiihtohissi nosti laskijat mäen päälle – korkeuseroa oli 125 metriä.

Samaan aikaan Nilsiässä suunniteltiin myös kesämatkailua. Maaliskuussa 1968 Nilsiän kunta osti Sieranniemestä 53 hehtaaria maata hotellin ja lomakylän rakentamista varten. Hotellia ryhtyi puuhaamaan kuopiolainen Pohjois-Savon Matkailu Oy, joka tuli osakkaaksi Nilsiän Matkailuun. Pian Pohjois-Savon Matkailu muutti nimensä Lomasavo Oy:ksi, ja Nilsiän Matkailu Oy sulautettiin Lomasavoon.

Hotellin piirustukset esiteltiin lehdistölle kesäkuussa 1969. Samassa tilaisuudessa Lomasavon toimitusjohtaja Pekka Reinikka kertoi löytäneensä muutaman kilometrin päästä hiihtohissistä rinteet, joiden korkeusero oli yli 200 metriä. Kyseessä olivat Tahkon nykyiset rinteet Tahkolahden rannalla.

Reinikan mielestä uudelle rinnealueelle piti rakentaa välittömästi hiihtohissi ja laskettelurinteet. Lomasavon johtokunta ei kuitenkaan lämmennyt Reinikan ajatukselle. Johtokunta halusi, että hotellin rakentaminen aloitetaan mahdollisimman pian. Ristiriita näkemysten välillä ratkesi niin, että Reinikka lähti yhtiöstä ja perusti kumppaninsa Jörn Donnerin kanssa Tahkovuori Oy:n, joka ryhtyi rakentamaan laskettelukeskusta Tahkolahden rantaan nykyiselle rinnealueelle.

Donner lähti, rinteet jäivät

Uudet rinteet avattiin 14. helmikuuta 1971. ”Oho, onpa Donnerilla rinteet”, otsikoi Savon Sanomat avajaisista kertovan juttunsa. Nilsiässä uskottiin yleisesti, että Donner on rahamiehiä. Todellisuudessa Tahkovuoren rakentaminen vei Donnerin rahat, ja hän myi osuutensa Tahkovuori Oy:stä jo kesäkuussa 1971 Kalevi Keihäselle ja Urpo Lahtiselle.

Hyvin ei mennyt Lomasavollakaan. Hotellin rakentaminen oli sittenkin ollut liian suuri urakka maakunnalliselle yhtiölle. Rantasipi-hotelliketjun omistaja Rantalomat Oy osti Lomasavon, hotellin ja hissit 15. joulukuuta 1971. Vuonna 1978 myös antasipi luopui huonosti kannattavasta hotellista ja hiihtohissistä. Hotellista tuli Nipanen, hiihtokeskuksesta Nipas-Sport. Molemmat on sittemmin purettu.

Tahkovuori Oy sai valmiiksi oman hotellinsa helmikuussa 1972. Velkaa kertyi, ja liiketoimintaa jouduttiin pyörittämään lyhytaikaisilla lainoilla.

Tahkovuori Oy:n suurin omistaja Kalevi Keihänen menetti omaisuutensa Keihäsmatkojen konkurssissa vuonna 1974. Hänen osakkeensa osti Urpo Lahtisen Lehtimiehet Oy, joka pysyikin Tahkovuoren pääomistajana aina vuoteen 1989 saakka.

Ensimmäiset charter-lennot jo 70-luvulla

Myös Tahkovuori Oy kävi lähellä konkurssia vuonna 1975, mutta Kehitysaluerahasto ja pankit päättivät antaa Tahkovuorelle vielä yhden mahdollisuuden. Tahkovuorta pelastamaan palkattiin Erkki Ahlsten, joka onnistuikin kääntämään yhtiön suunnan. Hotelli remontoitiin. Tahkovuori sai ensimmäiset vuokramökit ja toisen hiihtohissin. Edulliset Superlomat houkuttelivat Tahkovuoreen uusia asiakasryhmiä, ja charter-koneilla lennätettiin Savoon saksalaisia ryhmiä. Suuri edistysaskel oli kunnollinen rinneravintola, joka valmistui vuoden 1981 lopussa.

Kesällä 1982 Tahkovuoren toimitusjohtajaksi tuli Jukka Kauko, joka oli aiemmin työskennellyt muun muassa Suomutunturin apulaisjohtajana. Tuolloin Tahko oli jo vähintään keskisuuri hiihtokeskus. Hotellin lisäksi käytössä oli yli 40 hirsihuvilaa, vaunualue ja Tahkomajaksi ristitty retkeilymaja.

Syksyllä 1983 Kauko pääsi kertomaan isoja uutisia. Vauhtirinteeseen ja Turistirinteeseen rakennettaisiin valot ja lumetusjärjestelmä. Lisäksi Kilparinteeseen rakennettaisiin hissi ja valot. Investointien yhteissumma oli 2,5 miljoonaa markkaa. Se oli suuri summa, sillä Tahkovuoren liikevaihto oli tuolloin 11,5 miljoonaa markkaa.

Nilsiän kunnanvaltuusto päätti 9. syyskuuta 1987 käyttää 17 miljoonaa euroa Tahkovuoren alueen vesi- ja viemäriverkoston ja uuden jätevesien keskuspuhdistamon rakentamiseen. Päätös oli kahdella tavalla merkittävä. Ensinnäkin se ratkaisi akuutin vesiongelman, ja toiseksi se loi pohjan Tahkovuoren alueen jatkorakentamiselle. Samassa kokouksessa valtuusto hyväksyi kunnan uuden matkailuprojektin, jona tavoite oli kunnianhimoinen: vakiinnuttaa ja voimistaa Tahkovuorien asema valtakunnallisena talvi- ja kesämatkailukeskuksena.

Vuoden 1988 alussa Tahkovuori Oy:n toimitusjohtajaksi tuli Kimmo Saarelainen. Jo saman vuoden huhtikuussa hän esitteli Urpo Lahtisen kanssa mittavia laajennussuunnitelmia.

Rinneyhtiö aloitti vuonna 1989

Tahkovuoren tilanne muuttui ratkaisevasti, kun Lahtinen alkoi myydä omaisuuttaan. Tahkovuoren hotellin osti Palokari-yhtiöt. Rinteiden omistajaksi tuli Tahkonrinteet , jonka omistaja oli puolestaan SVUL, Suomen Valtakunnan Urheiluliitto.

Palokari-yhtiöt uudisti hotellin perusteellisesti, Tahkonrinteet rakensi Tahkovuorelle tuolihissin. Molemmat hulppeat hankkeet olivat valmiina alkutalvesta 1991.

Sitten alkoivatkin taas omistajien vaikeudet. Vuonna 1992 Palokari-yhtiöt kaatui konkurssiin, SVUL:n rinneyhtiö Huippupaikat päätyi rahoittajiensa käsiin. Hotellia pyöritti aluksi vuokralaisena kuopiolainen Reminet Oy, kunnes KOP päätti yllättäen vuokrata hotellin Tahko-Chalet Oy:lle, jonka pääomistaja oli Lemminkäisen omistajiin kuulunut Erkki ”Ekku” Pentti.

Ekku Pentti pelasti Tahkon

Ekku Pentti käynnisti nopeasti Tahkon historian suurimmat investoinnit. Hän rakennutti Tahkolle muun muassa ratsastuskeskus Tahko-Areenan, yökerho Piazzan ja Ski-Macin kiinteistön. Lisäksi hän osti KOP:ltä hotelli Tahkon ja hankkiutui myös Ukkotahkon omistajaksi. Myös Tahkon golfkenttien rakentaminen oli pitkälti Ekku Pentin ansiota. Kaiken kaikkiaan voi sano, että Ekku Pentti pelasti Tahkon miljooniin euroihin nousseilla investoinneillaan. Merkittävä askel oli myös vuonna 2005 valmistunut liikuntakeskus Tahko Spa, jonka rakennutti Nilsiän kaupunki.

Sykyllä 2006 Huippupaikat oli suoriutunut veloistaan, ja Ilkka Suutarinen osti yhtiön osakkeet kokonaisuudessaan Nordealta. Näin viimeinenkin 90-luvn laman myötä rahoittajille luisunut yritys oli saatu normaaliin omistukseen.

Ekku Pentti puolestaan möi Hotelli Tahkon osuuskauppa PeeÄssälle syyskuussa 2006. Se jäi hänen viimeiseksi liiketoimekseen Tahkolla. Ekku Pentti sairastui vakavasti ja menehtyi Helsingissä tapaninpäivänä 2006.

Viisi avainyritystä

Alkuvuodesta 2007 Tahkolla oli viisi selkeää avainyritystä. Osuuskunta PeeÄssä pyöritti Hotelli Tahkoa ja laajaa valikoimaa lomamökkejä. Erkki Pentin perilliset Anna ja Heppu Pentti omistivat Tahko Chalet Oy:n, joka omisti yökerho Piazzan, ruokaravintola Promenaden, hotelli Ukkotahkon, matkailukeskus Golden Resortin uuden golfkentän tuntumassa sekä joukon lomaosakkeita. Tahko Span kiinteistö oli tukevasti Nilsiän kaupungilla, liiketoimintaa hoiti Heikki Vienolan ja Jarmo Perttilän Tahko Spa Oy. Rinteet ja hissit olivat Ilkka Suutarisen omistaman Huippupaikat Oy:n hoidossa. Matti ja Marja-Liisa Kuosmasen TAHKOcom välitti majoituspalveluja, sen tytäryhtiä Tahko 24 h tuotti siivous- ja huoltopalveluja.

Tahkon avainyritysten rakenne ja työnjako on säilynyt suunnilleen samanlaisena kuin se oli vuonna 2007. Tahko Span omistajana käväisi välillä Vanajanlinna Group, mutta syksyllä 2017 Heikki Vienola ja Jarmo Perttilä ottivat taas ohjat omiin käsiinsä.

Osaksi Kuopiota

Vuoden 2007 jälkeen Tahkon suurimmat rakennushankkeet on toteuttanut Tahkonrinteet, joka on laajentanut tahkon rinnealuetta tuntuvasti Lumilaakson alueella. Nyt Tahkolahden puolella on jo seitsemän hissiä, Lumilaaksossa viisi.

Kuopion kaupunki on ostanut Tahkolla maita matkailukäyttöön ja rakentanut Tahko Span taakse toimivan leikkipuiston.

Merkittävä parannuksia on tehty myös Tahkon reitistöön. Tahkon kelkkareitit ovat Keski-Suomen pisimmät ja ulottuvat nykyisin Rautavaaralle saakka. Ladut on yhdistetty kaupungin latuverkkoon, ja Tahkon Kyläyhdistys on laatinut reiteille opasteet.

Monet erilaiset tapahtumat ovat pitäneet Tahkoa otsikoissa. Tahkon juhannus kokoaa vuosittain tuhansia juhlijoita. Tahkon Triathlon kuuluu omassa lajissaan Suomen tärkeimpiin kilpailuihin.

Kovimmassa nosteessa Tahkolla on pyöräily. Maastopyörätapahtuma Tahko MTB on jo käsite. Tahkolla on ajettu myös enduroa ja alamäkiajoa. Uusi alamäkireitti valmistui kesällä 2017.

Suurten investoinnit ovat antaneet elintilaa myös pienemmille yrityksille. Persoonalliset rinneravintolat Tirol, Kunkku, Pehkubaari ja Panorama Bar vetävät sesonkina tuvat ja terassit täyteen. Ruokaravintolat Ukko, Rehti, Kaisla, Mosquito ja El Monte täydentävät Tahkon tarjontaa.

Uudet haasteet

Viidessäkymmenessä vuodessa Tahko on kasvanut vaikeuksien kautta valtakunnalliseksi lomakeskukseksi. Haasteita riittää jatkossakin: tapahtumien täytyy kehittyä, kansainvälisen markkinoinnin pitää onnistua ja jotain uuttakin pitää saada aikaan joka vuosi. Kuopion kaupungin toimia odotellaan, ja aluerakennetta pitää tiivistää kaupunkimaiseksi.

Suuri ja avoin kysymys on ilmastonmuutos. Jos pakkasten tulo viivästyy ja sesongin alku siirtyy uuden vuoden puolelle, kaikilta alueen yrityksiltä jää saamatta tulot, joita ei loppukaudesta voi saada takaisin. Toistaiseksi talvi on kuitenkin tullut Tahkolle viimeistään joulun pyhinä.

 

Kirjoittaja: Markku Rimpiläinen